Ritarikunnan ihanteet
Ritarikunnan jäsenille ratsastus on taiteenlaji, elämisen taitoa, joka parantaa sekä ihmisen että hevosen elämänlaatua. Haluamme päästä korkeimmalle mahdolliselle tasolle, huomioiden silti luonnon rajoitukset.
– Parannamme hevosen henkistä ja fyysistä vointia systemaattisella lihasharjoittelulla.
– Kouluratsastus on hevosta varten, hevonen ei ole kouluratsastusta varten.
– Kouluratsastus on taidetta, ja se tarjoaa ihmiselle ja hevoselle kehittävän haasteen, jota voi harjoittaa arvokkaasti pitkälle vanhuuteen.
– Pidämme ratsastustaidetta arvossa ja suhtaudumme siihen juhlistavasti.
– Laajennamme tälle taiteenlajille omistautuneiden piiriä.
Ritarin ihanteena on tasapainottaa hevosta, niin että se laskee takaosaansa ja on edestä kevyt, samalla kun hevonen venyttää aina eteen–alas ja hakee kontaktia ratsastajan käteen.
Ratsastaja ohjailee hevosen lantiota jalkojensa välissä ja lapoja ohjien välissä.
Kankikuolainta käytetään vain yhdellä kädellä. Sen tarkoitus on ensisijaisesti pitää hevonen sulavana ja notkeana (eng. supple)
Hevosen kallo asetetaan sellaiseen asemaan lantioon nähden, että selkäranka niiden välissä pystyy jatkuvasti liikkumaan rennosti mutta aktiivisesti.
Tärkein apu on painopiste syvällä ratsastajan vatsassa, kun tämä sulaa yhdeksi hevosen kanssa ja tavoittelee Kentaurin olemusta:
“Two minds must want what two bodies can.”
Kahden mielen täytyy tavoitella sitä, mihin kaksi kehoa pystyy.
Bent Branderup
– Teksti Akateemisen ratsastustaiteen ritarikuntaKäännös Ida Takala
Sara Autelo 